Omakielisen hoivan tarve kasvaa

Ukrainasta on saapunut Suomeen parin vuoden sisällä yli 60 000 sotapakolaista, joista suuri osa on iäkkäitä ihmisiä, joilla ei välttämättä ole mahdollisuutta palata kotimaahansa, vaikka tilanne rauhoittuisikin. Ukrainasta sotaa paenneet ikäihmiset muistuttavat suuresta joukosta venäjänkielisiä ikäihmisiä, jotka eivät välttämättä suomenkielisissä palvelutaloissa saa hoitoa omalla kielellään venäjäksi tai ukrainaksi. Suomessa asuu lähes 100 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa, eri syistä Suomeen muuttanutta ihmistä. Myös maahanmuuttajaväestö ikääntyy, ja hoivan tarve muillakin kuin suomen ja ruotsin kielillä kasvaa.

Ihmisen ikääntyessä on ensiarvoisen tärkeää, että hän tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Vanhuksella voi olla varsinaisen kielitaidon puutteen lisäksi muitakin syitä, miksi hän voi tarvita ensisijaisesti omakielistä hoivaa. Erilaiset aistien heikentymät, vieras ympäristö, sähköisten apuvälineiden käytön heikko osaaminen sekä muistisairaus tai muu tiedonkäsittelyn heikentyminen lisäävät tarvetta saada hoitoa omalla äidinkielellä. Omakielinen hoiva on luotettavampaa, turvallisempaa ja mahdollistaa asiakkaalle osallistumisen omaan hoitoonsa sekä osallisuuden yhteisöstä esimerkiksi palvelu- tai hoivakodissa.

Erityisryhmien hoivan järjestämisessä voidaan hyödyntää kolmannen sektorin toimijoita – voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä ja säätiöitä. Erikoistuneessa yksikössä on keskitetysti osaamista kielitaidon lisäksi esimerkiksi liittyen asiakkaiden uskontoon, kulttuuritaustaan ja maahanmuuttajuuteen. Pyhän Helenan säätiö Helsingissä pyrkii edistämään venäjänkielisten ja/tai ortodoksisten mahdollisuutta asua omakielisessä ympäristössä ja perityn kulttuurin vaikutuksessa ylläpitämällä tähän erikoistunutta hoivakoti Helenaa, joka on toiminut jo yli sadan vuoden ajan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi myös henkilökunta on suurimmaksi osaksi ukrainalais-, venäläis- ja virolaistaustaisia suomalaisia. Iäkäs ihminen voi myös omasta toiveestaan päästä hänelle sopivaan hoitopaikkaan, tämän voi kirjata esimerkiksi hoitotahtoon. Osa ukrainalaisista pakolaisista tulee jäämään asumaan Suomeen, ja heille täytyy pystyä järjestämään sote-palveluita eri elämänvaiheissa heidän omalla kielellään.